Työharjoittelussa Nobinalla
”Minäkö tulen ohjaamaan tuota isoa avaruusalusta?” Satari Iyad epäröi istahtaessaan linja-auton rattiin, mutta ison ajoneuvon hallinta olikin helpompaa kuin hän oli kuvitellut. Ajo tuntui joka harjoituskerran jälkeen helpommalta. Kiinnostus ajamiseen ja halu palvella asiakkaita ratkaisivat lopulta ammatinvalinnan.
Kun Satari aloitti opinnot Työtehoseurassa (TTS), ei hän sitä ennen ollut ajanut muulla kuin henkilöautolla. TTS:llä hän oppi linja-autolla ajamisen perusteet ja harjoitteli aluksi simulaattorilla. Ajaminen oikealla bussilla oli hänen mielestään kuitenkin alusta lähtien helpompaa.
– Tullessani Nobinalle työharjoitteluun en tiennyt, mitä odottaa. Oppiminen oli kuitenkin tehty helpoksi: se eteni asteittain ja käytössä oli paljon videomateriaalia. Moni pitää isolla autolla ajamista vaikeana, mutta työharjoittelussa käytiin selkeästi läpi, miten varaudutaan, kun käännytään vasemmalla ja oikealle. Peilien käyttö, bussin korkeus ja muut rajoitukset tulivat tutuiksi. Kun seurasin muiden kuljettajien työskentelyä, oli helppo oppia, Satari kertoo.
– Ihmisestä näkee heti, pitääkö hän autolla ajamisesta. Jos pitää, niin silloin oppii helpommin hyväksi kuljettajaksi. Kiinnostus ajamiseen on todella tärkeää. Kun pidän myös mielessäni, että teen tätä työtä nimenomaan matkustajaa varten, on helppo toimia oikein. Paras palkinto työstä on, kun asiakas kiittää ja sanoo hei. Sekin on mukavaa, kun tuttuja kasvoja alkaa tulla vastaan silloin, kun ajan samaa linjaa.
Satari on ollut yllättynyt siitä, kuinka hienosti muu liikenne huomioi linja-autot. Suurin osa henkilöautoista antaa tilaa erityisesti ahtaissa paikoissa eikä äkkijarrutuksia tarvitse tehdä. Tätä hän ei pääkaupunkiseudulla osannut odottaa.
Linja-autoala ei ollut alun perin Satarilla mielessä, mutta vaimo houkutteli kokeilemaan. 10 vuotta sitten opeteltu suomen kieli on nyt tullut tarpeeseen.
– Mitä enemmän puhun, sitä paremmaksi kielitaitoni kehittyy asiakaspalvelutilanteissa. Kielen oppii, kun sitä käyttää.